Olen alkanut huolestua pian 60-vuotiaasta isästäni. Olemme asuneet eri paikkakunnilla jo vuosikymmeniä, mutta olemme pitäneet yhteyttä säännöllisesti puhelimitse, ja me olemme silloin tällöin vierailleet hänen luonaan.
Nyt noin puolen vuoden ajan isäni on yllättäen alkanut käyttäytyä todella välinpitämättömästi minua ja perhettäni kohtaan. Hän ei enää soita minulle. Jos minä soitan hänelle, hän ei enää aikaisemman tapansa mukaan kysy perheemme kuulumisia. Hänellä tuntuu olevan kiire katkaista puhelu lyhyeen. Minulle jää aina nykyisin vahvasti sellainen vaikutelma, ettei hän tietäisi kenen kanssa puhuu, mutta kohteliaisuussyistä vaihtaa muutaman sanan ennen kuin lopettaa puhelun. Hän ei enää naura puhelimessa ja äänen sävykin on muuttunut apeaksi. Riidoissa emme ole.
Minua vaivaa paljon tämä etäisyyden tunne, joka on tullut entisen lämpimän ja välittävän tunteen paikalle. Jollen soittaisi isälleni, en varmasti kuulisi hänestä tätäkään vertaa. Olen isäni ainoa lapsi.
Voisiko tässä olla mahdollisesti taustalla alkavaa Alzheimeria? Haluaisin ymmärtää ja tukea isääni. Isäni käytös on muuttunut huomattavasti. En ole tavannut häntä nyt kasvotusten pitkään aikaan, mutta käytöksen muuttumisen huomaa kyllä.
Hei! Tällainen muutos on otettava vakavasti. Ehdottaisin nopeaa tapaamista isäsi kanssa. Jos sinulle on tullut tunne, ettei isäsi tiedä, kenen kanssa puhelimessa puhuu, taustalla voi olla muistisairauskin. Ensimmäiseksi tulee mieleeni kuitenkin masennustila. Hän voi haluta peittää sen ja lopettaa siksi puhelun lyhyeen. Nauru on poissa ja äänensävy on apea. Ehkä hän kaipaa enemmän yhteyttä kasvotusten, puhelinkontaktit eivät riitä. Kun menet käymään isäsi luona, kiinnitä huomiota siihen, miten hän toimii ja miten lähimuisti pelaa? Jos samasta asiasta puhutaan saman päivän aikana kovin monta kertaa, muistitutkimukset ovat tarpeen. Jos hän vaikuttaa masentuneelta, pitää miettiä lääkärillä käyntiä (masennuslääke) ja sosiaalisen tuen lisäämistä. Olisiko hänen asuinpaikkakunnallaan joku miesten keskustelu- tai harrastepiiri, mihin hän voisi mennä mukaan?
Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen