Oikeus liikkumisen iloon

Äidilläni todettiin Alzheimer vuonna 2010, eikä hän pystynyt enää asumaan yksin kotioloissa, vaikka sitä yritettiin kotihoidon tuella useaan otteeseen.Nyt äitini on 06.00 - 21.30 valvotussa hoidossa, johon liittyy asumisen lisäksi ruoka-, hygienia-, siivous- ja pyykinpesupalvelut.

Kun teidänkin sivuillanne korostetaan liikunnan ja aivotoiminnan aktiviteettien tärkeyttä niin kysyisinkin sitä, että onko tällaisille kunnallisille hoitolaitoksille asetettu mitään vähimmäisvelvoitteita esim. liittyen liikuntaan/ulkoiluun, johon äidin hoitopaikassakin on todella hyvät ja helpot puitteet.

Käymme äidin luona vähintään kerran viikossa ja niihin liittyy luontolenkki, mutta muuten hoitopaikan hoito-ohjelmaan ulkoilu ei kuulu. Äitini kulkee vielä toistaiseksi omin jaloin - sisätiloissa kepin ja ulkona sauvojen kanssa. Asenne hoitopaikassa on se, ettei ulkoiluun ja liikuntaan edes kannusteta, vaikka monella olisi halua ja kykyä. Ovet pidetään lukittuina, jota perustellaan resurssien puutteella ja karkailunpelolla. Olen ottanut asian aika useinkin hoidon alkuaikoina esiin, mutta koska pelkään, että minut ja sen seurauksena myös äitini koetaan vaikeiksi, olen lopettanut kyselyn. Kuitenkin näen, että kun äiti maksaa palveluista, hoidosta ja lääkkeistä niin hän olisi oikeutettu oman sairautensa kannalta riittäviin ulkoiluihin. Vai miten on?

Olen samaa mieltä, että usein varsin arvokkaaseen palvelu- ja hoitopakettiin pitäisi kuulua kuntoutustoimintaa (esim. ulkoilutusta, tuolijumppaa, musiikkiliikuntaa). Valitettavasti mitään vähimmäisvelvoitteita julkisten hoitolaitosten kuntoutustoiminnalle ei kuitenkaan ole. On suosituksia, mutta ne eivät sido kuntia. Esimerkiksi Ikäihmisten palveluiden laatusuositus vuodelta 2008 (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1063089#fi) on ihan hyvä dokumentti, mutta ei sitova.


Vanhuspalvelulakia odotellaan vuodelle 2012 - 2013. Siihen on toivottu velvoittavia, ei pelkästään suosittelevia toimia vanhuspalveluiden laadun kohentamiseksi. Nykyisellään valitettavasti pitäisi sillä pienellä käteen jäävällä rahalla, joka jää palvelutalon asumis- ja palvelu-/hoitomaksun jälkeen, ostaa kuntouttavat toiminnot pääsääntöisesti itse. Monella paikkakunnalla on vapaaehtoisjärjestöjä, joista voi saada edullisesti tai jopa ilmaiseksi ulkoilutusapua.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen
 

«Takaisin