Milloin äitini ei enää tule tunnistamaan minua?

Äitini on 85-vuotias ja Alzheimerin tautia sairastava nainen. Diagnoosin hän sai vuonna 2009. Hän odottaa tällä hetkellä palveluasuntoa vanhustenkeskuksessa. Hänen MMES-pisteensä ovat tällä hetkellä 10/30 ja jostakin lapusta luin, että tauti on tällä hetkellä vaikeassa vaiheessa. Pystyykö näistä pisteistä tai jostain muusta etukäteen arvioimaan milloin tulee se tilanne eteen, ettei hän enää tunnista meitä lapsia? Tällä hetkellä hän ei tunnista ainakaan yhtä lapsenlapsistaan ja tämä poika on ollut aina hänen lellikkinsä. Ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hän ei enää tunnista meitä? Elääkö silloin vain kuin zombie, joka ei tajua mitään, ei tiedä mistään vai jotakin paljon pahempaa?

Hei! MMSE-pistetaso 10/30 tarkoittaa tosiaan sitä, että ollaan ainakin jo keskivaikean ja vaikean taudin rajalla tai mahdollisesti jo vaikeassa taudin vaiheessa. Pelkät MMSE-pisteet eivät riitä taudin vaikeusasteen määrittämisessä, vaan tarvitaan toimintakykyarvio. Yksittäisten pisteiden perusteella ei pysty myöskään arvioimaan taudin kehitystä ja etenemisnopeutta. Jos pistetaso on pysynyt pidempään tällä tasolla, tauti etenee hitaasti ja voi olla, että hän tunnistaa omansa vielä jonkin aikaa.

Tärkeän lapsenlapsen tunnistamisen loppuminen on kuitenkin merkki vakavasta hahmotushäiriöstä. Vaikka Alzheimer-potilas ei enää tunnista omaisiaan, hän voi silti olla onnellinen, rauhallinen ja tyytyväinen. Hän voi elää omassa maailmassaan. Toisaalta joillekin tulee tässä vaiheessa pelkoa ja ahdistusta. Läheisten läsnäolo, rakkaus, lämpö, tutut äänet ovat kuitenkin omiaan rauhoittamaan potilasta, vaikkei hän enää tuntisikaan läheistä näköaistin perusteella.

Alzheimerin tautiin täytyy suhtautua sillä tavalla, että kyseessä on etenevä sairaus, joka vie ihmisen mukanaan. Alzheimerin tauti on siis tauti, johon kuollaan. Vaikeassa vaiheessa voi tulla esimerkiksi nielemisvaikeuksia. Yleensä yleiskunto heikkenee ja sitä kautta vaikeasti dementoitunut Alzheimer-potilas saa helposti tulehduksia. Keuhkokuume voi olla se, joka lopulta vie Alzheimer-potilaan ajan rajan yli. 

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

 

«Takaisin