Miten Alzheimerin tauti tunnistetaan?

Alzheimerin tautia epäiltäessä on hyvä hakeutua mahdollisimman nopeasti terveyskeskukseen tai yksityislääkärin vastaanotolle. Alzheimerin tauti pystytään toteamaan jo ennen varsinaisen dementian* alkamista.

Koska muistihäiriöt ovat ensioire Alzheimerin taudista, aloitetaan sairauden selvittely häiriön laajuudesta ja tyypistä. Vastaanotolla lääkäri pyrkii selvittämään muistihäiriön haittaavuuden ja syyt haastattelemalla potilasta sekä mahdollisesti läheistä.  

Muistin ja tiedonkäsittelyn taso testataan esimerkiksi MMSE-testin (Mini-Mental State Examination) avulla. Siinä on 30 kysymystä, joiden aiheena on orientaatio, muisti, päättely ja hahmotus. Tarvittaessa voidaan tehdä myös tarkempi Alzheimerin varhaiseen toteamiseen kehitetty CERAD-tutkimus (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease).  

Testin jälkeen lääkäri arvioi, onko kyseessä vakava muistihäiriö ja mihin muistiin vaikuttavaan sairauteen testin tulos viittaa. Jos muistihäiriö todetaan, otetaan terveyskeskuksessa tai yksityisklinikalla usein jo verikokeita. Niiden avulla pyritään selvittämään, onko muistihäiriön taustalla aineenvaihduntahäiriö, yleissairaus tai B-12-vitamiinin puutos.  

Jos muistihäiriön syytä ei näissä tutkimuksissa saada selville, tarvitaan lisätutkimuksia. Lääkäri lähettää potilaan neurologin tai geriatrin vastaanotolle tai erikoissairaanhoitoon tarkempia tutkimuksia varten. Ne sisältävät tarvittaessa laajoja neuropsykologisia testejä ja voivat viedä jopa useita päiviä. Niiden avulla erotetaan toisistaan masennus, normaali vanheneminen ja dementoivat sairaudet. Joskus käytetään myös erilaisia kuvantamistutkimuksia sekä aivosähkökäyrää, joiden avulla voidaan saada lisätietoa dementian tyypistä. 

Tutkimusten ja esitietojen kokonaisuuden perusteella lääkäri määrittelee muistihäiriön syyn. Epäselvissä tapauksissa voidaan tilannetta jäädä myös seuraamaan ja uusintatutkimuksia sopia esimerkiksi vuoden päähän.  

* Dementialla tarkoitetaan tilaa, jossa useampi kuin yksi muistamiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvä toiminto on heikentynyt merkittävästi aikaisempaan suoritustasoon verrattuna. Heikentyminen haittaa itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa ja työssä tai sosiaalisessa kanssakäymisessä.  

 

Isälläni oli oireita vuoden verran ja me hölmöt emme puutuneet asiaan, kun isä vahvasti kieltäytyi hoitoon lähdöstä. Lomareissulla hommat menivät sitten ihan sekaisin eikä isä tunnistanut enää meitä läheisiä. Nyt hän ei osaa lukea enää kunnolla ja sanavarasto on pienentynyt. Alzheimer-diagnoosin saaminen on alussa. Nyt vaan toivotaan, että voitaisiin vielä aloittaa lääkehoito. - Alzheimer potilaan läheinen

 

MMSE-testi 

MMSE-testin (Mini-Mental State Examination) avulla selvitetään potilaan muistin ja tiedonkäsittelyn tasoa. Testin avulla lääkäri saa karkean yleiskäsityksen potilaan älyllisestä heikentymisestä.

MMSE-testin tulos on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä siihen vaikuttavat mm. potilaan koulutus ja kielelliset kyvyt. Testin ja haastattelun avulla lääkäri saa kuitenkin ensi käsityksen potilaan tilanteesta.  

MMSE-testi sisältää 11 kysymystä. Kysymysten aiheet testaavat ajan- ja paikantajua, muistia sekä päättely- ja hahmotuskykyä. Vastauksista saatava maksimipistemäärä on 30, jota tehdyt virheet vähentävät. 24 pistettä ja sitä heikompi tulos on yleensä merkki poikkeavasta suorituksesta.

 

Cerad-tehtäväsarja  

CERAD-tutkimus (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) sisältää myös MMSE-testin. CERAD-tehtäväsarja ottaa huomioon juuri ne keskeiset älyllisen suoriutumisen osa-alueet, jotka Alzheimerin taudin alkuvaiheessa heikkenevät. Sen avulla arvioidaan sekä välitöntä että viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista, toiminnan ohjausta ja kielellistä sujuvuutta. Tehtäviin sisältyy mm. sanaluettelon mieleen painamista ja palauttamista, piirroksien kopiointia ja mieleen palautusta sekä kellotaulun piirtämistä.