Käypä hoito -suositus: Lääkehoidon aktiivinen seuranta on tärkeää

Käypä hoito -suositus korostaa lääkehoidon varhaista aloittamista etenevän muistisairauden hoidossa. Suosituksen mukaan lääkehoito tulisi aloittaa viiveettä sairauden toteamisen jälkeen. Tehokkaaksi ja turvalliseksi lääkitys on todettu esimerkiksi Alzheimerin taudin hoidossa. Varhainen aloitus on erityisen tärkeää potilaiden toimintakyvyn säilymisen kannalta, sillä lievässä vaiheessa aloitettu hoito voi hidastaa oireiden etenemistä merkittävästi.

Käypä hoito -suosituksen koonnut työryhmä korostaa myös potilaan oikeutta kokonaisvaltaiseen hoitoon, johon tulisi sisältyä kuntoutus, ohjaus, tuki ja oheissairauksien hoito sekä lääkehoidon seuranta.  Aktiivisessa seurannassa lääkityksen tehoa ja potilaan toimintakykyä mitataan säännöllisin väliajoin lääkärin vastaanotolla. Jos potilaan toimintakyky huononee, lääkitystä tehostetaan esimerkiksi yhdistelmähoidon avulla. Yhdistelmähoidossa potilaalle annetaan useampia Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Koska muistisairauksien toteaminen ja hoidon arviointi sairauden edetessä vaativat erityisosaamista, muistisairauksien tutkiminen ja hoidon seuranta tulisi tulevaisuudessa keskittää erillisiin osaamisyksiköihin. Tällaisia yksiköitä olisivat esimerkiksi alueelliset muistipoliklinikat.


Lääkehoidosta on hyötyä sairauden edetessä

Vaikka suurin hyöty Alzheimerin taudin hoidossa saavutetaan, jos lääkehoito aloitetaan sairauden varhaisessa vaiheessa, on lääkityksestä hyötyä myös sairauden edetessä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkehoito kohentaa potilaan toimintakykyä ja vaikeassa vaiheessa helpottaa käytösoireita. Alzheimerin taudin hoitoon käytettävistä lääkkeistä käytösoireiden hoitoon käytetään asetyylikoliiniesteraasin estäjiä, memantiinia ja psyykelääkkeitä. Psyykelääkkeiden haittavaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti muita voimakkaampia. Alzheimerin taudissa erityisesti käytösoireet haittaavat merkittävästi kotona tapahtuvaa hoitoa, sillä ne uhkaavat usein uuvuttaa potilasta hoitavat läheiset.


Käypä hoito -suositus koskee yleisimpiä muistisairauksia

Uusi Käypä hoito -suositus on laajentunut koskemaan Alzheimerin taudin lisäksi myös muita muistisairauksia. Näitä sairauksia ovat aivoverenkiertosairaudet (AVH), Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin tautiin liittyvät muistioireet ja otsa-ohimolohkorappeumat. Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Muisti on heikentynyt lievästi ainakin 120 000 henkilöllä. Vuosittain uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000.


Mikä Käypä hoito -suositus on?

Käypä hoito -suositus on tutkimusnäyttöön perustuva kansallinen hoitosuositus, jonka tehtävänä on tukea terveydenhuollon päätöksentekoa käytännön hoitotyössä sekä laadittaessa alueellisia hoito-ohjelmia. Käypä hoito -suositukset parantavat hoidon laatua ja vähentävät hoitokäytäntöjen vaihtelua. Muistisairauksia koskevan Käypä hoito -suosituksen on koonnut työryhmä, jonka asettivat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Societas Gerontologica Fennica, Suomen Neurologinen yhdistys, Suomen Psykogeriatrinen Yhdistys ja Suomen Yleislääketieteellinen Yhdistys.


Muistisairauksien Käypä hoito -suositus
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50044